Tallinna, joulukuu 2012

Chansaw%20poster-normal.jpg
Keikkani juliste, joita jaettiin tuhansia ympäri Tallinnaa.

Kaverini tulivat hakemaan kotiovelta Turusta kahdeksan aikaan aamulla ja suuntasimme kiireellä kohti Helsingin länsiterminaalia. Olin jännittynyt, koska tilaajani ja asiakkaani Gert Laasme Music Factoty Oü:sta oli mainostanut keikkaani YouTubessa ja sosiaalisessa mediassa poikkeuksellisen raivokkaasti. Facebookin tapahtumasivulla oli jo satoja osallistujia. Esiintymistäni 777 The Bank Clubin juhlissa oli painettu julisteet ja satoja kutsuja oli lähetetty, ja kuulemma VIP-pöytien kauppa oli käynyt kuumana.

Matkasimme lahden yli ja olin Reval Park -kasinohotellilla kolmen aikaan, josta järjestäjä saapui nout
amaan valo- ja ääniteknisiin harjoituksiin. Saavuimme yökerhoon, jossa oli jo menossa kuhina kun kymmenet työntekijät siivosivat ja laittoivat paikkoja kuntoon iltaan varten. Lavalle oli show'tani varten asennettu kahdeksan valospotin järjestelmä normaalien yökerhovalojen lisäksi, jotta varmasti näen ilmassa lentävät välineet. Kytkin MiniDisk -soittimen talon omaan mikseriin ja teimme äänitarkastuksen taustanauhojen äänenvoimakkuudesta ja langattoman headset -mikrofonin asetuksista. Kun kaikki oli valmista painuin hotellille nukkumaan, jotta olisin iskukunnossa yhden aikaan yöllä, mikä oli sovittu esityksen alkamisajankohdaksi.

Heräsin yhdeltätoista virkeänä, kävin suihkussa ja ”aamukahvilla”
kasinon baarissa. Laitoin esiintymisasuni päälle ja poistin puvustani vielä tarraharjallani kaikki kissankarvat, joita 14-vuotais mustavalkoinen Felix -kissani oli levitellyt. Kello oli kaksitoista yöllä ja läksin 3,5 euroa maksaneella taksilla yökehon eteen ja näin sen edessä satoja metrejä pitkän jonon. Pyysin taksikuskia jatkamaan takaovelle, jossa Gert olikin jo vastassa. ”Paljonko porukkaa sisällä?” ”Yli tuhat tällä hetkellä” ”Oho, onko mainostettu mitään muuta ohjelmaa?” ”Vain sinun esitystäsi” Gert lisäsi. Päivittelin tilannetta ja totesin: ”Kukaan ei ole näköjään kuningas omalla maallaan”

777%202-normal.jpg
Juhlien järjestäjä Gert Laasme mallitytyöt ympärillään

Takahuoneeseen oli tuotu coolereissa shampanjaa ja pöydällä oli sushia hienoissa astioissaan. Kaadoin itselleni yhden lasillisen ja aloitin lämmittelyliikkeet. Venyttelin kroppani, käteni ja ranteeni esityskuntoon ja ei mennyt aikaakaan kun illan DJ Dennis kajautti ilmoille esitykseni juonnon ensin viroksi, sitten venäjäksi ja sitten englanniksi. Eniten he halusivat hehkuttaa kahta Guinness -maailmanennätystäni, joten paineeni kasvoivat. Tuttu alkutunnari lähti soimaan ja hyökkäsin estradille energisesti. Näin edessä suuren neljä kerroksisen yökerhon, jonka parvilla kaikki VIP -pöydissä istuneet seurueet nousivat seisomaan, että näkisivät kaiken. Yleisö oli selvästi rennolla, mutta samalla villillä päällä.

Esitin puolen tunnin show
'ni ja takahuoneessa olin pyyhkimässä keikkahikiä naamaltani pois ja juomassa shamppanjapulloa loppuun, kunnes Gert hyökkäsi paikalle: ”Äkkiä Juha lavan sivuun, siellä on tyttölauma odottamassa” ”Mitäs ne?” sanoin ihmeissäni. ”Haluavat nimmareita, tässä sulle tussi” Niin sitten kirjoittelin nimikirjoituksia kutsukortteihin, käsiin ja yhden kauniin venäläisnaisen rintaan, jonka jälkeen lähdin etsimään suomalaisia ystäviäni. Heidät löysinkin, mutta huomasin heti, että nyt alkoholia oli otettu pohjiksi jo liikaakin ja niinpä ystäväni tyttöystävä saatteli kaverini hotelliin nukkumaan sen jälkeen, kun hän oli ensin kaatunut VIP-pöydän päälle kaataen tuhansien eurojen arvosta vodkapulloja lattialle.

Jatkoin matkaani toiseen kerrokseen ja portaiden yläpäässä minut pysäytettiin. Pysäyttäjä oli Seitse -televisiokanavan juontaja. Hän kysyi: ”Sopiiko haastattelu?” ”Tottakai” vastasin jolloin kamera- ja valomies tulivat lähes kiinni naamaani. Ensimmäisenä kysymyksenään tyttö kysyi miten olen viihtynyt juhlassa, jolloin kehuin juhlan tunnelmaa ja huumorimielessä mainostin ole
vani edelleen sinkku. Tähän tyttö vastasi: ”Oooh, hyviä uutisia” ja iski silmää. ”Miksi et pelkää hurja temppujasi, mikä on salaisuutesi?” oli toinen kysymys. Mietin hetken kunnes vastasin: ”Jos pelkäisin epäonnistuisin varmasti. Uskon visualisoinnin voimaan. Miehen on tehtävä mikä miehen on tehtävä” Lopussa vielä kehuin juhlan tunnelmaa ja sitä, että bileet ovat täynnä mallinnäköisiä naisia iltapuvuissaan: ”Vink vink, kaikki miehet”, lopetin haastattelun.

777-normal.jpg
Työpaikkani virallinen logo

Lähdin etsimään baaritiskiä ja matkan aikana eri VIP-pöydissä ihmiset viittoivat ja huutivat: ”Tule tänne” Pyyntöjen ristitulessa päätin painua tupakalle. Tupakkakopissa tapasin Igorin, 40 -vuotisjuhliaan viettäneen mukavan miehen, joka myös kutsui pöytäänsä. Lupasin tulla ja paikalle saavuttuani huomasin, että Igorilla oli paikan isoin pöytä joka oli täynnä mallityttöjä, shamppanjaa, vodkaa ja eri lantrinkeja. Igorin puvusta, Rolexista, kultakoruista ja käytöksestä oletin hänen olevan äveriäs. Siksi kysyinkin: ”Millä alalla olet?” ”Viestintäalalla” Igor sanoi arvoituksellisesti ja vaihtoi puheenaihetta. Kun paikkoja pöydässämme vapaantui, Igor kävi haalimassa kaikkia yökerhon kauneimpia naisia pöytäämme ja esitteli heistä useimmat. Suurin osa mallitytöistä oli venäläisiä, jolloin meille syntyi kielimuuri, koska harvat puhuivat englantia.

Juhlamme jatkuivat valomerkkiin, jonka jälkeen Igor ilmoitti kaikille: ”Tervetuloa jatkoilleni merenrannalle uima-allasbileisiin” Gert tuli sopivasti portaissa vastaan ja kysyin saako esiintymistavarat hakea vasta huomenna. Se sopi. Pihalla meitä odotti valkoinen tummen
netuin lasein varustettu pitkä Cadillac -limusiini, jota myös useat taksit alkoivat seurata. Puolen tunnin matkan jälkeen saavuimme meren rannalle hulppeaan kartanoon, jonka piha oli aidoitettu. Portilla turvakamerat seurasivat, kun kaksikymmenpäinen juhlasakkimme tuli etuoven portaille. Silloin eräs venäläinen mallinnäköinen tyttö tokaisi kaikille miehille: ”Tiedättekö, minun aviomieheni on Venäjän mafian pomo. Hän on parhaillaan lomalla Monacossa. Jos yksikin teistä koskee minuun niin hän tappaa teidät kaikki”

Kun saavuimme sisälle ja olimme saanet päällysvaattee
t eteisen naulakkoon sama nainen alkoi iskeä kaikkia miehiä. Hän lähenteli, kiusasi, yritti suudella, kiemurteli ja voihki. Näistä onkin tulossa eriskummalliset juhlat ajattelin. Igor piti pienen puheen ja toivotti kaikki tervetulleeksi. Lopuksi hän vielä totesi: ”Olkaa kuin kotonanne”. Sauna laitettiin päälle ja pihalla olleen uima-altaan päällyssuojus siirtyi automaattisesti sivuun. Baarikaappi oli täynnä kaikkia maailman viinamerkkejä ja Igor laittoi päälle musiikitelevision ja alkoi bailata ankarasti.

Venäläistytötkin rentoutuivat ja kaikki yrittivät jahdata linnan harmaata kissaa, saamatta sitä kiinni. Igor kutsui minut hulpeeaan toimistoonsa. Pöydällä hän esitteli pelin, jonka päällä oli kaksi viivaa valkoista jauhetta. ”Taiteilijat ensin” hän sanoi. Tämä oli jo i
tselleni tuttua, koska huumeita liikkui usein showmaailmassa. Siksi uskalsinkin sanoa ja vanhaan tapaani: ”Ei kiitos, en käytä huumeita” Igor näytti hämmästyneeltä ja viimein hän kähisi: ”No on se kumma jos kunnon kokkelit ei kelpaa, parasta laatua kaiken lisäksi”. Kieltäydyin vielä toiseen otteeseen ja sanoin, että olen täysin sekaisin jo muutenkin, saati sitten jos sekopää sekoitetaan vielä huumeilla.

777%201-normal.jpg
Myös laulajatytöt saapuivat jatkoille

Igor kutsui toimistoonsa yhden juhlijan kerrallaan ja myös mallitytöt alkoivat liidellä pää pilvissä ja riisua itseään valmiiksi saunaa varten. Igor sen sijaan pomppasi huumehöyryissään linnansa pääsalin jykeälle pöydälle ja alkoi esittää miekkailutaitojaan tehden samalla piruetteja ja persoonallisia tanssiliikkeitä.

Kaikki painuivat alasti saunaan ja uimaan lämmitettyyn altaaseen. Meno äityi sen verran villiksi, että jotkut alkoivat sekstailemaan altaassa. Mallinnäköiset venäläiskaunottaret kiemurtelivat ympäriinsä kokaiinipäissään. Itse iskin silmäni naiseen, joka vaikutti kaikista selväpäisimmältä. Pienen juttelun jälkeen hän sanoi: ”Lähdetään hittoon täältä sekokemuista, mennään jatkamaan vaikka Reval Park -hotelliin” Kiitin Igoria juhlista, vaihdoimme käyntikortteja, tilasimme taksin ja puolen tunnin päästä hotellin aulassa tupakalla ollessamme, eräs pukumies kätteli ja sanoi: ”Minä olen Vladimir, näin tänään esityksesi. Lähdetkö esiintymään jatkoilleni. Rahaa kyllä on, olen öljyalalla.” Mietin hetken, kunnes vastasin. ”En oikein voi. Olen humalassa ja moottorisahojen heitto on silloin hengenvaarallista” ”Selvä, maksan sinulle suoraan käteen kymmenentuhatta euroa, jos tulet tekemään esityksen” ”Tässä olis vähän muuta tekemistä just nyt, mutta tässä korttini, voimme palata kenties asiaan joskus myöhemmin” Öljymies poistui pettyneenä ja jatkoimme juhlia venakon kanssa hotellin aulassa.

Päivällä heräsin huoneessani venakko kainalossani vaatteet päällä, vierelläni huoneeseen tilattu pizza. Olimme sammuneet kesken minibaarin tyhjentämisen. Tilasin taksin yökerhon kautta satamaan ja merellä puhelimeni soi: ”Gert täällä. Kiitos esityksestä vielä kerran. Illalla kuudelta tulee kahden tunnin kooste juhlista Seitse -televisiokanavalta. Lisäksi paikallinen 7 Päivää -lehti teki keikastasi kohuotsikoita ja esitteli paikalla olleita julkkiksia. Tästä alkaa tiivis yhteistyömme. Tarvitsen jatkossa lisää suomalaisesiintyjiä Viroon ja haluan sinut kontaktihenkilökseni.” Olipahan taas reissu, kukaan ei ole kuningas omalla maallaan, ajattelin ja suuntas
in Helsingistä kotiini Turkuun.

Juha Kurvinen