kim_2701423b.jpg
 

Tänään on Kim Jong-unin synttärit. Saa nähdä tuleeko uusi ydinkoe? Ainakin bileisiin lennätetään Dennis Rodman tai vastaava laulamaan kansalle televisiossa propagandaa, kuten pari vuotta sitten. Taitaa ainakin Hennessey -konjakkia mennä korikaupalla, kuten isälläänkin. Jos joku haluaa tietää enemmän eliitin salaisista bileistä ympäri maata, suosittelen Kenji Fujimoton Diktaattorin keittiömestari -teosta. Hän toimi vuosikausia Kim Jong-ilin hovin henkilökohtaisena kokkina ennen kuin loikkasi Japaniin. 

Kirjassaan hän kuvailee tarkat yksityiskohdat karttoineen ympäri maata sirotelluista luksuspalatseista, joissa on oma juna-asema, sotilasvartiointi, elokuvateottereita, tenniskenttiä, keilaratoja, juhlatiloja ja uima-altaita. Juhlaillallisia järjestetään joka ilta ja viihteestä vastaavat pakotettujen juomakilpailujen lisäksi "viihdytysjoukot", jolloin vuosikausia koulutuksessa olleet maan kauneimmat ja tarkastuksestä läpi päässeet tanssitytöt pakotetaan riisuutumaan alasti. Tämän jälkeen tytöt jaetaan puolue-eliitin kesken yksityisiin huvimajoihin. Usein nämä palatsit ovat vuoristossa tai meren rannalla ja laituriin on ankkuroitu luksuspaatti vaikka oma kansa kärsii äärimmäisessä köyhyydessä.

Kaikki valuutta käytetään eliitin ulkomailta tilattuihin luksustuotteisiin ja asevarusteluun. Riisiä kansalle ei osteta vaan he ovat oman onnensa nojassa. Viimeksi suuren nälänhädän aikana kuoli tarkkailijoiden ja Punaisen Ristin arvioiden mukaan lähes 4 miljoonaa ihmistä. Suuri osa maaseudulla asuneita lapsia. YK:n viime vuotisen raportin mukaan maan johtajat ovat syyllistyneet rikokseen ihmisyyttä vastaan. Sananvapautta, mielipidevapautta ja kokoontumisvapautta ei ole ja vaaleissa on yksi ehdokas. 

Kansalaisia pidätetään, kidutetaan ja joukkoteloitetaan mielivaltaisesti näytösluonteisssa julkisissa tapahtumissa, jonne kansa pakotetaan katsomaan ja jos ilmiantaja - 1/3 -osa maan väestöstä - saa kansalaisen kiinni yhdestäkin väärästä sanasta, koko suku kolmanteen polveen saakka lähetetään lappuelämäksi työleirille. Silti kansainvälinen yhteisö ei tee mitään 23 miljoonan pohjoiskorealaisen elämän pelastamiseksi.

Maassa harjoitetaan tuhat kertaa rajumpaa meininkiä kuin Saddam Husseinin Irakissa, mutta tilanteeseen ei puututa vaikka Kiinakin sanoi jo kaksi vuotta sitten: "Jos menette sinne, me ei puututa." Uskomatonta vitkastelua. Ihmiset kokevat suunnatonta epäinhimillistä kidutusta ja kärsimystä koko elämänsä ajan, mutta kukaan ei välitä. Kai siksi, koska maassa ei ole öljyä tai muita luonnonvaroja. Jos öljyä olisi, Jenkit olisivat hyökänneet sinne jo kymmeniä vuosia sitten, kuten Irakiin. Ihmisten elämä vastaan kuningas Materia. Materia on tärkeämpää. Se kertokoon kansainvälisen yhteisön ja ihmiskunnan arvoista näinä päivinä.

Olen vieraillut maassa neljä kertaa kahden viikon matkan ajan vuosina 1998, 2000, 2001 ja 2004 ja matkojeni aikana minulta riistettiin ajattelun ja puhumisen vapaus. Myös liikkumisvapaus vietiin, kun minut lukittiin hotellihuoneeseen, josta en saanut omine nokkineni poistua. Vessaankaan ei saanut mennä yksin, kun egentti tuli mukaan. Sähköt maasta katkaistiin kello 22, jolloin alkoi myös armeijan määräämä ulkonaliikkumiskielto. 

Vaikka Suomessa on parhaillaan vakaviakin ongelmia turvapaikanhakijoiden, talouden ja hallituksen leikkauksien muodossa, verrattuna Pohjois-Koreaan asumme maanpäällisessä paratiisissa; suurimmalla osalla kansasta on katto pään päällä, puhdasta juomavettä, ruokaa jääkaapissa ja ennen kaikkea Vapaus. Vapauden arvoa ei voi ymmärtää ennen kuin sen menettää. Pidän kansamme ja myös henkilökohtaista vapautta niin tärkeänä, että kokemuksieni ja vapudenriiston jälkeen aina saavuttuani Moskovan junalla rajan yli, olen laulanut Maamme -laulun. Suurimpana tunteena on ollut aina kiitollisuus siitä mitä on, ei sitä mitä saisi vielä enemmän. Runsaudentunne.

Viime vuonna kotonani vieraili Turussa asuva eteläkorealainen nanotekniikan opiskelija. Näytin hänelle Pohjois-Koreasta ostettuja tuliaisia, kirjoja ja hallinnon kutsukirjeitä. Ensimmäistä kertaa elämässään hän pystyi lukemaan omalla äidinkielellään propagandaa kirjoista ja kirjeistä ja hän rupesi itkemään. Kysyin: "Miksi?" Hän vastasi: "Oman kansani kohtalon tähden." Milloin tämä järjettömyys saadaan loppumaan? Kansainvälisten sotilasasiantuntijoiden mukaan mahdollisessa alle viikon kestävässä sodassa kuolisi 5 miljoonaa pohjoiskorealaista, mutta silti 18 miljoonaa ihmistä ja tulevat sukupolvet pelastuisivat. Korea olisi jälleen yksi. Sitä toivoo myös 52 miljoonaa eteleläkorealaista. 

Miten on mahdollista, että vielä vuonna 2016 on tuollainen omaa kansaa sortava hallinto pystyssä? Veikkaan, että ei ole enää kauaa, koska Pohjois-Korealla ei ole enää liittolaisia. Tapahtuu romahdus, vallankaappaus tai sota. Visioni mukaan ennen eläkeikääni pääsen vierailemaan vapautetussa maassa samoissa paikoissa, joissa olen käynyt sortohallinnon aikaan. Toivon, että se hetki tulee mahdollisimman pian.